Kaalilaatikko

Historiallisesti luvassa olisi resepti-postausta kahtena päivänä peräjälkeen, sillä halusin jakaa teidän kanssanne kaalilaatikon reseptin, josta loihdin looraa ensimmäistä kertaa elämässäni. Kaalilaatikon tekeminen on ollut suunnitelmissa jo melko pitkään, mutta jotenkin se on vain aina jäänyt tekemättä. Kyseinen laatikko vain jotenkin aina mielessäni vaikutti hirveän monimutkaiselta ja vaikeatekoiselta, vaikka se loppujen lopuksi oli kaikkea muuta kuin sitä. Vaikeinta ja muutenkin epämiellyttävintä oli se kaalinpään keittäminen, joka aiheutti koko asuntoon karmean hajun. Silloin sitä hetken mietti, että miksihän minä haluan syödä jotain joka tehdessä haisee näin pahalta. :D Onneksi lopputulos oli kuitenkin erittäin maukas ja maanantaista lähtien olenkin tätä lusikoinut joka päivä.

n. 1 kg keräkaalia

1 ½ dl puuroriisiä

6 dl vettä

1 lihaliemikuutio

1 iso sipuli

400 g jauhelihaa

1 muna

1 rkl siirappia

1 tl suolaa

1 tl meiramia

Aloita kaalilaatikon valmistaminen keittämällä riisiä isossa kattilassa lihaliemessä kymmenisen minuuttia. Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi sekä kuori ja hienonna sipuli. Lisää kaalisuikaleet ja sipulit kattilaan riisin päälle kypsymään. Anna ainesten kypsyä kannen alla välillä sekoitellen. Kun riisit ovat kypsyneet, nosta kattila syrjään liedeltä. Sekoita sen jälkeen joukkoon jauheliha nokareina. Kaada lopuksi seos voideltuun uunivuokaan ja paista laatikkoa 200 asteisessa uunissa noin tunnin ajan.

So simple, yet so delicious! Ja kaikkihan tietävät että kaalilaatikon kylkeen parhaiten sopii puolukka. Onneksi jääkaapista löytyi kotikotoa tuotua puolukkasörsseliä, jota olen saanut nyt sitten antaumuksella nautiskella kaalilaatikon kaverina. Nyt vain kaalilooraa kokkaamaan!

Tuorepuuro

Nyt vuorossa olisi sitä tuorepuuron reseptiä, mitä tuossa viime postauksessa lupailin. Tuorepuurohan ei ole todellakaan millään tavalla ulkonäöllä pilattu ja meinasin jättää kuvan kokonaan pois tästä postauksesta. Älkää kuitenkaan antako ulkonäön hämätä ja uskokaa minua kun sanon tämän maistuvan aivan taivaalliselta. Tosin makunystyröitäkin on monenlaisia, mutta suosittelen ainakin kokeilemaan! :) Määrät ovat vain suuntaa antavia ja ainesosia voikin sekaan heitellä vähän omien mieltymysten mukaan, mutta omasta ensimmäisestä tuorepuurosta löytyi suurinpiirtein seuraavaa:

1 prk maitorahkaa

1 dl kaurahiutaleita

ananasta

1 banaani muussattuna

Siinä se kaikessa yksinkertaisuudessaan taisikin olla. :D Itse tein puuroannoksen illalla ja jätin sen yön yli tekeytymään jääkaappiin nauttiakseni sen aamulla. Tuorepuuron voi kuitenkin myös tehdä samana päivänä kunhan sen antaa tekeytyä ja kaurahiutaleiden turvota noin puolisen tuntia. Itse söin tuosta määrästä kaksi kertaa ja toisella kerralla taisin päälle ripotella ainoastaan kanelia ja toisella kerralla heitin päälle sekä vadelmia että mustikoita. Ja lopputuloshan on siis todellakin paremman makuinen kuin näköinen! Tätä ei voi kylliksi hehkuttaa. Juuri itse kamppailen, että syönkö huomenaamuna tätä vai ihan keitettyä puuroa kun pidän molemmista kuin hullu siitä kuuluisasta puurostaan. ;)

Viime aikoina tapahtunutta

Koska en nyt ole viime viikkoina hirveän ahkerasti blogiin kuulumisia päivitellyt, on kuvia kännykkään kertynyt jonkin verran, sillä niitä tulee kuitenkin napsittua. Niinpä siis ajattelin päivitellä pidemmän jakson kuulumiset näin kuvaröykkiön muodossa. Kuvat saa muuten klikattua isommiksi, jos niitä ei oikein tahdo nähdä tihrustaa. :)

1. // Viikon mittaisella visiitilläni Jyväskylään heinä- ja elokuun vaihteessa tein hiuksilleni jotain käsittämättömiä taikoja ja ne näyttivät niin kivoilta, että tilanteesta täytyi ottaa todistusaineistoa. 2. // Työpäivän ohessa napsaistu kuva Ainolle demonstroimaan kuinka hyvin hänen tuliaisiksi tuomansa korvakorut mätsäsivät työpaitani värin kanssa. 3. // Mätsäyksen makua jälleen ilmassa, kun sävy sävyyn kävivät niin sateenvarjo, korvakorut, käsikorut kuin liukuvärjätty neuleenikin.

4. // Kotona vielä majaa pidellessäni lukuvuorossa oli Harry Potter and the Prisoner of Azkaban. Itse asiassa kirja on hieman kesken edelleen. 5. // Heti Jyväskylään palattuani otin suunnakseni kirjaston, sillä viime visiitilläni muistan lukeneeni, että kaikki Jyväskylän kirjastot sulkevat ovensa melkein koko syyskuun ajaksi. Sitä vahinkoa ei siis todellakaan saanut tapahtua, että minulla ei olisi lukemista, joten nappasin mukaan kokonaisen pinon kirjallisuutta to read -listaltani. Näiden parissa luulisi yksi syyskuu kuluvan.

6, 7 & 8. // Yhden iltakävelyn yhteydessä innostuimme Ainon kanssa totaalisesti valokuvaamisesta ja kuvia tuli räpsittyä niin rannalla kuin kaurapellossakin. Kuvamateriaalia siis löytyy runsain mitoin ja ajattelinkin tehdä niistä otoksista vielä erikseen toisen postauksen, niin mieluisia monista niistä kuvista tuli.

9. // Oli aika päästää kauan palvelleet lenkkarini eläkkeelle ja hommata itselle kunnon juoksupopot. Heti ensiaskelmasta lähtien tajusin kuinka tajuttoman surkeat ne edelliset kenkäni olivatkaan olleet. Nyt muutaman kunnon lenkin jälkeen ei enää ollenkaan harmita että maksoin näistä 159 euroa, vaikka se kassalla vielä kirpaisikin. 10. // Jos noista tähän mennessä julkaistuista Lontoo-postauksista ei vielä käynyt ilmi, niin rakastuin kaupunkiin aivan totaalisesti. Päätinkin heti reissun jälkeen että tätä rakkautta pitää päästä pikimiten syventämään ja kaupunkia tutkimaan lisää, joten aloin jo keräämään rahaa uutta matkaa varten. Säästöpossun virkaa toimittamaan pääsi hillopurnukka, johon tuunasin tuollaisen etiketin. Saattaa olla että askartelen vielä paremman, mutta tuolla pääsee alkuun. Säästöpossussa on jo kymmenen euroa ja edelliseltä reissulta jääneet jämäpunnat. Eurossa on miljoonan alku. ;)

11. // Myös rakkauteni aamupuuroa kohtaan on leimahtanut todellisiin liekkeihin jälleen Jyväskylän kotiin paluun jälkeen. Vaikka ei ihan heti uskoisi, niin tuossa kulhossa on sitä puuroakin, kaikkien lempihöysteideni alla tosin. :D 12. // Pian paluuni jälkeen täydensin myös marjavarastojani ostamalla laatikollisen mustikoita ja toisen samanmoisen vadelmia. Harmi kun mansikkasadon aikaan olin jossain ihan muualla kuin Jyväskylässä ja niitä en nyt sitten saanut laisinkaan. Onneksi olen käyttänyt edellisvuoden marjoja niin säästeliäästi, että niitä löytyy vielä jokunen pussillinen pakasteesta. 13. // Yhtenä aamuna perinteisen keitetyn puuron sijaan nautin yön yli jääkaapissa tekeytynyttä tuorepuuroa, joka myös löysi tien sydämeeni. Tästä on tulossa resepti-postaustakin lähiakoina. :)

14 & 15. // Töiden loppuminen on tarkoittanut myös sitä, että minä olen jälleen saanut lakata kynsiäni! Vasemmanpuoleiset ovat tämänhetkiset ja oikeanpuolimmaiset hieman vanhemmat. Haluankin antaa teille muutaman kullanarvoisen vinkin kynsien lakkaukseen liittyen, jotka olen oppinut viime aikoina! Oikeanpuoleisessa kuvassa käytössä pohjalakkana on kirkas persikanvärinen lakka. Jotta kirkkaat lakat oikeasti pääsevät oikeuksiinsa, kannattaa niiden alle lakata yksi valkoinen lakkakerros, jolloin kynnen pinta ei kuulla lakkakerrosten läpi. Ihan mahtava vinkki! Toinen vinkki liittyy molempien lakkausten palloihin. Pinterestin ihmeellisestä maailmasta löysin vinkin että palluroita kynsiin saa helposti hiuspinnien avulla. Tipauta vain pisara haluamaasi lakkaa paperin päälle, kostuta pinnin pää lakkaan ja paina pallo kynteen. Miksi tämä ei koskan käynyt mielessäkään??

Sellaista täällä. :) Mutta mitäs teille kuuluu?

London - Day 6

Hiljaa hyvä tulee vai miten se menikään. :D Vaikka Lontoon-matkastani on jo aikaa kaksi kuukautta, niin jäljellä on vielä muutama matkakertomus tänne jaettavaksi. Tosin mikäs kiire tässä valmiissa maailmassa on vaikka näiden postausten kirjoittamiseen nyt hieman aikaa menikin. Mutta pidemmittä puheitta on aika palata viettämään toiseksi viimeistä täyttä päivää Lontooseen.

Olin tosiaan jo edellisenä päivänä päättänyt iskeä Camdeniin heti sen auetessa kymmenen aikoihin. Olin paikalla kyllä jo hieman etuajassa, mutta onneksi siellä oli jo tosi paljon putiikkeja ja kojuja auki, eikä ajoissa oleminen näin ollen haitannut ollenkaan. Miltei heti suuntasin siihen Camdenin kuuluisaan kenkäkauppaan, jonka seinästä sojottaa se keltainen Converse. Siellähän nappasi välittömästi ja mukaan lähtivät sellaiset korolliset herrainkenkien tyyppiset popot reilun £20 hintaan.

Katutaidetta Camdenissa

Kaiken kaikkiaan kulutin jotain kolmen ja neljän tunnin väliltä markkinoita kierrellen ja täytyy sanoa, että se oli aivan mitättömän lyhyt aika tuon ihanuuden tutkimiseen. Rakastuin siis Camdeniin aivan täysin! ♥ Sieltä voi löytää ihan kaikkea mitä nyt vain kuvitella saattaakaan koruista käsitöihin, lukemattomiin ruokakojuihin, turistikrääsäkauppoihin, taiteeseen ja aina kirjoihin saakka. Kenkien lisäksi tältä reissulta kotiutin sellaisen ihanan sinisen mekon ja söin nälkääni kanapaellaa. Harmitti kyllä hirvittävästi kun annos oli niin valtavan suuri, että jaksoin syödä siitä ehkä hädintuskin yhden kolmasosan ja loput jouduin heittämään pois.. En pidä ruoan haaskaamisesta. x)

Joskus yhden hujakoilla lähdin sitten suuntaamaan takaisin hotellia kohti, jotta ehtisin hieman ottaa lepiä ennen studio tourille lähtöä. Camden jäi kuitenkin kaivelemaan korvien väliin niin kovasti, että noin tunnin lepäilyn jälkeen päätin palata sinne vielä takaisin ennen studioille lähtöä. :D Enpä minä siellä reilua tuntia enempää ehtinyt kuluttamaan, mutta tuon tunnin aikana ehdin syödä onneksi ehkä maailman mehukkaimman ja kaikki muut ylistyssanat ansaitsevan suklaadonitsin!

Meidän kyyti Watfordin juna-asemalta studioille.

Sitten olikin aika suunnata Eustonin juna-asemalle, josta juna kohti Watford Junctionia lähti. Matka taisi kestää vajaan puolen tunnin verran, mutta aika meni kyllä erittäin nopeasti. Watfordilla alkoi sitten jännitys nousta puseroon kun bussipysäkillä Warner Bros. studioille suuntaavia odotti tuollainen Harry Potter -teemainen kaksikerroksinen bussi. Oli vaikea uskoa että näiden kaikkien vuosien jälkeen pääsisin näkemään lavasteet joissa yhtiä kaikkien aikojen lempikirjasarjoistani oli elokuviksi kymmenen vuotta kuvattu!

Olin hieman pilannut jännitystäni lukemalla paljon muiden blogeista heidän visiiteistään studioille ja jotenkin tuo studioiden sisäänkäynti jäi mieleeni, sillä siitä taisi melkein jokaisessa blogissa olla kuvakin. Kun sitten vihdoin seisoin itse tuon sisäänkäynnin edessä, niin oli vähän sellainen wow -fiilis. Was this the place where all that magic happened? Täälläkö Dan, Rupert ja Emma viettivät suurimman osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan? En nyt ehkä ole niin suunnaton fani kuin mitä tämä teksti antaa ymmärtää, mutta uskoisin, että edes vähän Pottereista kiinnostuneet olisivat aika amazed tuonne päästessään. :D Niin, selittelyä. Todellisuudessahan minä olen aika kova fani. Mutta nyt taidan antaa kuvien puhua enemmän puolestaan, ja niitähän tulee paljon. Kuvat saattavat olla jokseenkin sekalaisessa järjestyksessä, mutta älkää antako sen häiritä. :) Enjoy!

Pieni hetki kun kaivelen taskurahani..

Ennen kierroksen alkamista kävin vähän shoppailemassa studiolla sijaitsevassa Harry Potter -krääsäkaupassa, josta saattoi löytää kaikkea mahdollista aina teeastiastoista kirjoihin, kaapuihin, nameihin, luutiin, taikasauvoihin, tanssiaisasuihin ja noidanhattuihin saakka. Itselleni mukaan lähti kierroksen virallinen kuvallinen opas, kaksi ensimmäistä Harry Potter -pokkaria sekä suklaasammako. Suklaasammakko oli vain sellainen must have -juttu, vaikka se maksoihin muistaakseni melkein yhdeksän puntaa. Suklaa oli kuitenkin epäilyksistäni huolimatta erittäin hyvää, sammakko oli valtavan kokoinen ja olihan siellä se korttikin. Harmikseni sain kuitenkin Salazar Luihuista esittävän kortin. Sisäänpääsylipussanikin oli Nagini, harmi. :D

Komero portaiden alla

Suuren salin aamiaiskattaus

Rohkelikkojen vaatetusta

Henkilökunnan pukuja

Vanhin Tylypahkan oppilasta esittävä näyttelijä oli Murjottavaa Myrttiä esittävä Shirley Henderson. Salaisuuksien kammion kuvausten aikaan hän oli jo 37-vuotias. Tällainen pieni fakta tähän väliin. En tiedä voisiko sen tuossa vaiheessa ottaa jo kohteliaisuutena jos näyttää niin nuorelta, että kävisi reilu kymmenvuotiaasta..? Ehkä se olisi kuitenkin jo vähän liian paksua. :D

Minä vuokrasin ennen kierroksen alkamista äärimmäisen käteväksi osoittautuneen audiolaitteen, jossa oli paljon lisäinfoa lavasteisiin, pukuihin, maskeeraukseen ja kaikkeen muuhun elokuvaantekoon liittyen. Ihan koko informaatioarsenaalia en edes jaksanut käyttää hyödykseni, mutta paljon nippelitietoa tuli opittua noiden tietoiskujen kautta. Kuten vaikka sen, että poikien makuusalien sängyt oli mitoitettu näyttelijöille heidän ollessaan reilun kymmenen vuoden ikäisiä, joten elokuvasarjan lopussa he olivat auttamattomasti kasvaneet yli sängyistään. Niinpä kohtaukset makuusalissa täytyi kuvata kulmista, josta tätä sängyn pienuutta ei huomannut miesten roikotellessa jalkojaan sänkyjen laitojen ylitse. Liemien luokan lavasteet taas sisälsivät muistaakseni noin 500 erilaista liemilitkupulloa joiden kaikkien etiketit oli käsintehty. Niin ja Dumbledoren huoneen kirjahyllyt olivat täynnä brittiläisiä puhelinluetteloita, jotka oli vain päällystetty näyttämään vanhoilta kirjoilta. Tällaisia asioita sieltä jäi mieleen. :D

Hermionen, Krumin, Harryn ja Chon tanssiaisasut.

Kostyymejä Fleurin ja Billin häitä varten

Ei riittänyt että samaa vaatekertaa oli yhden kappaleen verran, vaan toisinaan jotain vaatekertaa jotain elokuvan tapahtumaa varten oli jopa monenkymmenen kappaleen verran. Vaatekertoja täytyi olla niin näyttelijöiden sijaisnäyttelijöitä varten kuten myös tapahtumien eri vaiheita varten. Yllä näkyy juurikin kuinka asua on tuhottu elokuvan tapahtumien edetessä.

Ronin sängyn päällä oli äidin kutoma tilkkutäkki - how cute!

Rohkelikkojen oleskeluhuone. Osaako joku sanoa mistä elokuvasta kolmikon asut ovat? ;)

Minäkin täällä hei!

Koukkujalka

Tora

Satuin vierailemaan studioilla siinä mielessä vallan otolliseen aikaan, että vierailulla oli myös elokuvissa esiintyneitä eläinnäyttelijöitä. Tapasinkin siis kuvissa näkyneiden Koukkujalan ja Toran lisäksi muun muassa Trevorin, Posityyhtysen sekä Pimennon työhuoneen posliinilautasissa esiintyneitä kissoja. Kyseisissä rooleissahan oli tietenkin useita näyttelijöitä ja Koukkujalkaakin esitti neljä eri lahjakasta kissanäyttelijää, samoin kuin Hedwigin roolissa nähtiin neljä eri tunturipöllöä.

Luuran-Kokoa!

Kotikolon lavasteet taisivat nousta lemppareikseni studiolla. Niin kotoisaa. ♥

Onko Dudley kotona?

Pitkän sillan muut osat liitettiin kohtauksiin elokuvien jälkituotannossa.

Tässä välissä kierrosta piipahdettiin ulkosalla, josta löytyi niin Likusteritien lavasteet, yllä näkyvä sillanpätkä, Siriuksen moottoripyörä kuin Poimittaislinjan kolmikerroksinen bussikin. Ulkosalla vietin varsin lyhyen ajan, sillä minulla ei ollut takkia mukana kierroksella laisinkaan ja ulkona oli hivenen kylmä, joten siirryin jatkamaan kierrosta sisätiloihin varsin pian.

Viistokuja ♥

Kierroksen lopussa pääsimme hämmästelemään uskomattoman hienoa ja yksityiskohtaista Tylypahkan "pienoismallia". Kyseessähän oli siis valtavankokoinen, siis korostan sanaa valtavankokoinen, huone jossa Tylypahkan tornien huiput kohosivat useiden metrien korkeuteen. Tarkkoja mittoja en pienoismallista muista, mutta se siis oli todellakin huge. Tätä elämystä lisäsi vielä se, että tässä huoneessa taustalla soi koko ajan elokuvista tuttua musiikkia, joka sai melkein tuntemaan kuin itse oikeasti kävelisi Tylypahkan tiluksilla. Tämän loppuhuipennuksen jälkeen kävelimme vielä läpi huoneen, jossa hyllyt notkuivat sauvalaatikoita, joista jokainen oli nimetty yhden elokuvien tekoon osallistuneen henkilön mukaan. Laatikoita oli siis.. erittäin paljon, "tarkkaa" lukumäärää en nyt muista, vaikka senkin kyllä sain tietooni. Olisikohan niitä ollut nelisen tuhatta? Joku korjatkoon, jos olen hirvittävän väärässä.

Niinpä sitten sai päätöksen Warner Bros. studio tour. Mielettömän mahtava kokemus, mutta sanoisin kyllä että jos kierroksesta tahtoo saada kaiken mahdollisen yksityiskohtia myöten irti, niin kyllä siellä saisi melkein kahtena päivänä vierailla. Itse en ainakaan enää loppukierroksen aikana jaksanut keskittyä laisinkaan niin tarkkaavaisesti, sillä väsymys alkoi painaa jalkoja ja silmäluomia. Paljon tuli kuitenkin nähtyä ja koettua! Palattuani hotellille kello taisi näyttää reilua kymmentä, mutta kaiken kävelyn ja tutkiskelun jälkeen olin niin puhki, että nukkumatti taisi kutsua jo paljon ennen puolta yötä. Hymy huulilla nukahdettiin sinä iltana. :)

Tämä postaus oli nyt varmasti pidempi kuin pisin nälkävuosi, pyydän anteeksi! Pääsikö joku urhoollinen loppuun saakka? :D