29. huhtikuuta 2013

Pocket London

Tein tänään pieniä ostoksia ensi kuussa häämöttävää matkaa varten.

I did some shopping for the trip coming next month.


Yksikään ystäväni, joka minut edes hieman paremmin tuntee, ei varmaankaan ole pätkääkään yllättynyt siitä, että minun oli ehdottomasti ostettava matkaopas matkaani varten. Kirjakaupan hyllyiltä käteen tarttui Lonely Planetin Pocket London -opus, joka tarjoaa kaiken tarvittavan informaation ja vähän enemmänkin taskuun sopivassa koossa. Tai no jos nyt tarkkoja ollaan, niin eihän tuo ehkä ihan taskuun mahdu, mutta käsilaukussa se ei ainakaan vie yhtään ylimäätäistä tilaa. En ole vielä tarkemmin päässyt nyysimään tuon kirjan sisältöä, mutta eiköhän sen sivut ole hiirenkorvilla ja täynnä merkintöjä ennen toukokuun 27. päivää. :D

Those of my friends, who know me even a little, are not at all surprised, that I had to buy myself a guide book for my trip. After spending maybe twenty minutes checking all the options that our city's book store had to offer, I bought Lonely Planet's Pocket London -guide book. It offers all the information needed and even more than that in a size that fits into pocket. Well, technically it is not small enough to fit into my pocket, but at least it is small enough to not take too much space in my handbag. So far I've only had a glance, but probably it is going to be full of markings before 27th May. :D


Huomasin myös puutteen laukkukokoelmassani matkaa suunnitellesani. Jostain syystä minulla on ainoastaan kaikenlaista pikkunyssykkää, jotka kyllä sopivat arkikäyttöön loistavasti, mutta joihin ei juurikaan ylimääräistä roinaa hirveästi sovi. Kun sitten aloin pohdiskella tätä tulevaa matkaa, niin tajusin, ettei minulla ole käsimatkatavaralaukuksi soveltuvaa pussukkaa ollenkaan. Täytyyhän sitä kuitenkin kaiken varalta varautua hammasharjalla ja vaihtovaatekerralla siihen, että ruumassa oleva matkalaukku joutuisikin hukkateille. Kiertelin siis keskustan putiikit läpi sopivan laukun toivossa ja yllättäen sellainen löytyikin Seppälästä. Vaatimuksina laukulle minulla oli tarpeeksi suuri koko välttämättömyyksien kantamiseen, mutta en myöskään halunnut mitään suurta viikonloppukassia. Plussaa olivat myös mahdollisimman monet pikkutaskut, jotta kaikki tavarat eivät pyörisi yhtenä myttynä laukun pohjalla. Laukussa oli myös ehdottomasti oltava olkahihna. Hinta-laatusuhteeltaan paras laukku löytyikin sitten Seppälästä 39,95 euron hintalapulla varustettuna. Maksettavaa minulle kuitenkin jäi hieman reilun 33 euron verran, sillä minulla oli vielä vähän latinkia jäljellä isältäni joululahjaksi saamassa lahjakortissa.

Nyt ollaan taas vähän valmiimpia alle kuukauden päässä häämöttävään lähtöön. ;) 

I also noticed shortage in my handbag collection, when planning the trip. For some reason I only have those little handbags, which are perfect for normal everyday life, but which are too small to carry anything extra inside them. So when I started to think about coming trip, I realized that I don't have bag for hand luggage. So I checked all the stores in the city center for bag and surprisingly found a perfect match from Seppälä. I wanted a bag, which would be big enough to carry all the necessities, but I didn't want a bag size of a weekend bag. Plus would also be all the small pockets inside of the bag so all the things would be easier to find. Bag also had to have longer strap so it could be carried on shoulder. This was the best I found when I thought about the price and the quality. The bag had a 39,95 euros price tag on it, so it wasn't even too expensive. I only had to pay little bit over 33 euros, because I still had some money in the gift card dad gave me for Christmas.

So now I'm once again a bit more readier for the trip, which is starting in less than a month. ;)

28. huhtikuuta 2013

J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta - Sormuksen ritarit

"Kun tummat pilvet kerääntyvät Keski-Maan taivaalle ja mantereen mahtavien katse on suuntautunut muualle, joutuvat pienet ja hiljaiset tekemään sankaritöitä... Hobitti nimeltä Frodo Reppuli saa Bilbo-sedältään perinnön. Kohta Frodolle selviää, että hän on saanut haltuunsa Sormusten sormusten, josta riippuu koko Keski-Maan kohtalo. Petollisten taikavoimien sormus on oitis vietävä tuhottavaksi, ja suojakseen Frodo saa Vapaista kansoista koostuvan yhdeksänhenkisen saattueen. Monia vaaroja on saattueella uhkanaan, kun matka suuntautuu kauas Morian synkkiin kaivoksiin ja haltioiden säihkyviin saleihin."


Tämä kirja onkin jo muutamaan kertaan kuvissa vilahtanut täällä blogin puolella, sillä tämän lukemiseen on mennyt aivan erityisen kauan aikaa. En tiedä onko minkään muun kirjan lukeminen koskaan vienyt näin kauan, mutta luultavasti noin kahden kuukauden verran tahkosin tätä läpi. Syy ei ollut se, etteikö kirja olisi ollut lukemisen arvoinen. Jos se ei olisi ollut, olisin lopettanut lukemisen jo aikoja sitten. Lukemisesta taisi niin pitkällisen prosessin tehdä se, että luin kirjaa pääasiassa juuri ennen nukkumaanmenoa, kun hoksottimet eivät muutenkaan enää pelanneet aivan täydellä teholla. Tämän kirjan lukemiseen nimittäin tarvitsee vielä jonkin verran aivotoimintaa, mitä minulla ei enää tahdo iltaisin olla. Niinpä luinkin kirjaa muutaman aukeaman päivävauhtia, mitä nyt vielä sängyssä jaksoin kirjaan keskittyä.

Ehkä tästä syystä tarina tuntui jotenkin raskaalta ja omituisen irralliselta. En koskaan ehtinyt oikein päästä jyvälle kirjan juonenkäänteistä, kun jo jouduin silmäluomet painaen laskea kirjan kädestäni ja rueta nukkumaan. Tuntui että sain vasta viimeisestä sadasta sivusta jotain irti, sillä luin toissailtana kirjaa varmaan vajaan viidenkymmenen sivun verran, enkä tahtonut millään malttaa lopettaa lukemista. Lopulta oli kuitenkin luovutettava, kun uni alkoi painaa silmää liikaa. Eilen sitten sain vihdoin ensimmäisen osan tästä rakastetusta ja ajattomasta fantasiaklassikosta luettua. Ja kyllä kannatti.


Loput kaksi osaa tästä trilogiasta tulee varmasti luettua jossain vaiheessa, mutta nyt haluan hetkeksi keskittyä johonkin helppolukuisempaan ja vähemmän aivotoimintaa vaativaan luettavaan. Aloitinkin eilen kastelahjaksi saamaani Hannah Alexanderin kirjoittamaa Ratkaiseva askel -kirjaa.

***

26. huhtikuuta 2013

Tervetuloa hyvälle tuulelle!


Tein jo eilen illalla päätöksen, että tämä aamu aloitettaisiin pienellä aamulenkillä. Iltaisin se monesti kuulostaa maailman parhaalta idealta, mutta toteutus tahtoo aamuisin toisinaan hieman ontua. Olen sattuneesta syystä nukkunut melko huonosti tämän alkuviikon ja luulin herääväni taas kukonlaulun aikaan, jolloin olisi varsin sopiva hetki lähteä sinne aamulenkille. Yllättäen unta riittikin kuitenkin aina vajaaseen puoli yhdeksään ja kuten olettaa saattaa, lenkille lähteminen tuntui viimeiseltä asialta jolla haluaisin aamuni aloittaa.


Haukkailin hieman omenaa ja facebookkailin tovin ennen lenkille lähtöä, sillä maha tuntui jälleen olevan suhteellisen tyytymätön elämäänsä aamutuimaan. Lenkille pääsin kuitenkin lähtemään yhdeksän aikoihin. Näin lyhyen lenkkipolkuni varrella vaikka miten paljon sorsia ja olin iloinen siitä, että kevät alkaa vihdoinkin olla kunnolla täällä! Juuri tulin eilen siihen tulokseen, että vihdoin taitaa olla aika laittaa talvitakit ja -kengät odottamaan ensi talvea kaapin perukoille. Toivottavasti en nyt nuolaissut ennen kuin tipahtaa.



Kivenheiton päähän asunnostamme on viimeisten päivien aikana noussut kiertävä Suomen tivoli. Jyväskylässä tivoli majailee aina 13.5 saakka, jonka jälkeen se jatkaa matkaansa Kokkolaan. Vaikka viimekin vuonna tivoli nökötti samalla paikalla, en edes tämän vertaa nähnyt koko kompleksia. Niinpä, vähän nolottaa.


Tänä vuonna täytynee korjata vahinko ja käydä kokemassa taas hieman sitä tivoli-tunnelmaa, mitä lapsena sai kesäisin maistella muutamaankin otteeseen. Tenavana sitä vielä kierteli noita vekottimiakin läpi, mutta nykyisellään olen niin suunnattoman nössö, että pelkästään venkutuksen katsominen ja itsensä kyytiin kuvitteleminen saa minut voimaan pahoin. Maailmanpyöräkään ei minua lainkaan edes hitaasta kyydistään huolimatta houkuttele, sillä olen myös korkeanpaikankammoinen. Miten niin on rankkaa olla Jenna? Tämän kammon takia en myöskään ole vielä toistaiseksi ostanut lippua itselleni London Eye -kierrokselle, sillä pelkään että se puolen tunnin matka menisi sen kopperon lattialla silmät kiinni itseään heijaten. Kovasti kyllä sen haluaisin kokea. Saa nähdä miten tämän tytön käy.

25. huhtikuuta 2013

Blessings Journal - Grow in Grace


Kerran jos toisenkin on tainnut tuo eläkkeelle juuri jäänyt päiväkirjani vilahtaa täällä blogin puolella. Olen kahdeksanvuotiaasta saakka kirjoittanut päiväkirjaa, enemmän ja vähemmän säännöllisesti. Toisinaan kirjoitan joka päivä, toisinaan merkintöjen välissä on kuukausienkin kuiluja. Melkein kolme vuotta ehti tämä ensimmäisessä kuvassa näkyvä isältä ja äitipuolelta nimipäivälahjaksi saatu kierrevihko tehtävässään palvella, ennen kun sen viimeisenkin rivin täytin eilen kirjoituksellani.


Kaikeksi onneksi minulla on laatikossani ollut odottamassa tähän tehtävään seuraaja jo reilun kahden vuoden ajan. Tämän, järjestyksessään kymmenennen päiväkirjan, sain ystävältäni Luisalta. Vihdoinkin tämäkin pääsee käyttöön. :)


Päiväkirjan ihanana yksityiskohtana on jokaisen sivun alalaidassa oleva raamatun jae. Luulin itse asiassa aina tähän päivään saakka, että jae olisi eri jokaisella sivulla, mutta kun etsin tätä kuvaa varten mielestäni kaunista jaetta, niin huomasin, että ne toistuvatkin tasaisin väliajoin kirjan sivuilla. Noh, eipä tuo mitään haittaa. :)

17. huhtikuuta 2013

My trip to London

Voin ihan ensimmäiseksi jo etukäteen varoittaa, että jos Lontoo-aiheiset postaukset eivät kiinnosta, niin saattaa olla aiheellista unohtaa blogini ehkäpä tuonne kesäkuun puoleenväliin saakka. Luulen nimittäin, että tätä Lontoo-tykitystä jatkuu nyt reissuun asti ja vielä muutaman viikon sen jälkeenkin, joten antakaa kaikki anteeksi. En vain halua ylikuormittaa minun ystäviäni in real life tai minulla ei pian ystäviä olekaan, joten hehkutan täällä sitten senkin edestä! Mutta jos aihe kiinnostaa, niin kannattaa heilua langoilla aktiivisesti lähitulevaisuudessa. 

Before I even start I could warn you that if you are not interested in reading a lot of posts about London, you maybe would like to forget this blog until middle of June or so. This is because I think that I'm going to continue this fussing about London and my trip from now until I get there and probably also week or so after it, so I'm already apologizing if it starts to get annoying. :D I just don't want to overload my friends in real life, because otherwise I probably don't have friends anymore, so I'm going to do the fussing here! But if you are interested in London, you probably want to check my blog more frequently from now on.


Mutta tosiaan. Olen tässä viime viikkojen aikana enemmän ja vähemmän aktiivisesti etsinyt itselleni majoitusta tuon surullisen kuuluisan viimeisen vaihtopostauksen jälkeen. Mietiskelin pitkään, että kiinnostaako minua enemmän rantaloma vai kaupunkiloma, mutta lopulta käännyin kaupunkiloman puoleen. Vaikka matkan olisi saanut paljon halvemmalla, jos olisi ottanut äkkilähdön jonnekin Espanjaan, niin en minä oikeastaan halunnut lähteä rantalomalle. Olisin luultavasti kuollut tylsyyteen jossain vaiheessa. :D Niinpä siis valitsin kaupunkiloman ja aika selkeä valinta sillä saralla oli Lontoo. Katselin kyllä muitakin kohteita, mutta lähinnä sen takia että kohtuuhintaisen majoituksen löytyminen Lontoosta tuntui sulalta mahdottomuudelta. Kyllähän siinä aikaa menikin. Tunteja ja taas tunteja surffailin hotelleja ja lopulta tuntui, että jatkuvasti katselin vain samoja vaihtoehtoja. Lopulta löysin kuitenkin muutamankin vaihtoehdon, joista viimeiseksi karsiutui varsin kohtuuhintainen majoitus, joka tarjoaa sen mitä nyt nukkumiseen ja tavaroiden säilyttämiseen tarvitsee. Kyseessä ei siis ole mikään fiini neljän tai viiden tähden hotelli, mutta oma huone kylpyhuoneen kanssa löytyy, majoitus sisältää jonkinnäköisen aamiaisen ja huoneessa on jääkaappi. Tuon jääkaapin halusin ihan sen takia, että voi vaikka iltapalatarpeet ostaa sinne, jolloin ei ihan kaikkia rahoja tarvitse ulkona syömiseen käyttää.

So. I have been looking a hotel room for myself for a week or so, after I decided that I'm not going to continue the applying for exchange anymore. I was figuring out a while if I'm more interested in going to somewhere sunny and warm where I would be laying in the beach for a week or if I would like to choose a city holiday instead. Even though the beach holiday option would have been probably lot cheaper, I choose the city holiday. It was also quite obvious that I would try to go to London since I've always wanted to visit there. I was also watching some other cities, but that was actually only because I thought that I'm never going to find any place cheap enough to stay in London. Well, it took a lot of time, but finally I found a decent place with decent price! It is not any five start hotel, but it has everything I need for sleeping and keeping my stuff safe. I didn't plan to stay in my hotel room for the whole week so actually all I need is bed. :D And I also have a fridge there so I can buy some food and I don't have to spent so much money eating outside. And the hotel offers me a breakfast. :)


Niin siis lopulta löysin hotellimajoituksen itselleni. Erheellisesti luulin, että loppu olisi lastenleikkiä, mutta kyllähän niiden lentolippujenkin etsimiseen meni melko lailla aikaa. Näin jälkiviisaana on hyvä sanoa, että olisi ollut ehkä fiksuinta etsiä ne lentoliput ennen majoitusta. Onneksi kuitenkin löysin mielestäni todella edulliset lentoliput, joten nyt on sekin ongelma ratkaistu. Tärkeimmät on siis jo löydetty ja nyt voin keskittyä hieman pienempien yksityiskohtien miettimiseen, kuten milloin ja miten matkustaa Helsinkiin, millaisen travelcardin aion ostaa viikon mittaiselle matkalleni, mitä nähtävyyksiä haluan käydä katsomassa jne. Olen tosiaan siis lähdössä matkaan maanantaina 27.5. ja palaan takaisin tasan viikon päästä maanantaina 3.6.

So finally I did find a hotel room for myself. I incorrectly thought that after that everything is going to be easy and simple, but my next problem was flight tickets. It is easy to say now that it would probably have been smarter to find the flight tickets first and after that the hotel room. Luckily I found in my opinion really cheap tickets, so that problem was also solved. Even though it also took couple of hours to find and book those tickets. Now when the most crucial things are solved, I can concentrate on smaller problems, like with what and when to go to Helsinki, what kind of travelcard to get for my seven days trip, what tourist attractions I want to see and so on. So I'm leaving Finland on Monday 27th of May and I'm returning exactly a week after on Monday 3rd of June.


Olen enemmän kuin innoissani tästä matkasta ja haluaisin lähteä ihan heti! Samalla minua myös jännittää aika paljon, sillä olen käynyt ulkomailla tähän mennessä ainoastaan Ruotsissa ja Virossa ja nekin matkat olen tehnyt ryhmässä tai perheeni kanssa. Tämä on siis ihkaensimmäinen hieman kauemmaks sijoittuva ulkomaanmatkani ja ennen kaikkea ensimmäinen ihan yksin tehty matka! En vieläkään oikeastaan edes usko, että todellakin olen varannut reissun ihan vain itselleni. En uskonut, että tohtisin lähteä yksin. :D Mutta toisaalta matkusteleehan sitä moni muukin yksin ja maalaisjärkeä käyttämällä pääsee kyllä varmasti pitkälle. Suuri apuhan on jo se, että kieli ei ole minulle sinällään ongelma, ettei tarvitse sitten takellella tuon englannin kanssa. Ja kysehän ei siis ole siitä, etten olisi saanut itselleni matkaseuraa, vaan alunperinkin olin lähdössä matkaan yksin. Loman tarkoituksena on ihan vain saada aikaa itselleen ja tehdä asioita joista nautin.

Probably no need to say that I'm more than excited about this trip and I would like to leave straight away! At the same time I'm a little bit nervous because I've only visited Sweden and Estonia before and these trips I made in a group or with my family. So this is my very first trip abroad for somewhere farer away and at the same time this is my first trip I'm doing all alone! I just can't yet believe that I have booked trip for just myself! I didn't believe that I would have the gut to go alone. :D But if you think it, there are thousands of people traveling alone and if you just use your brains a little, you'll be fine. And one advantage is also that I can handle the language so I don't have to be afraid every time I have to say something in English. :D And so you don't think that I just didn't get myself company for the trip, I actually planned going by myself from the very beginning. :) The purpose of this trip is to have time for myself and do all the things I enjoy.



Nyt siis täytyisi enää jaksaa odottaa 39 päivää lähtöön. En tiedä kuinka maltan odottaa, kun en nytkään tahdo oikein pysyä housuissani. :D Toisaalta tuo vähän reilu kuukausi on todella lyhyt aika ja uskon, että ennen kuin huomaankaan, niin olen jo lentokoneessa. Ainakin hartaasti toivon niin. Nyt heitän kuitenkin pallon teille lukijoille! Teidän joukossanne on varmasti Lontoossa käyneitä, joten nyt on aika antaa vinkkejä paikoista, joissa minun täytyy ehdottomasti Lontoo-visiittini aikana käydän! :) Vinkkejä saa toki antaa mistä tahansa: missä kannattaa syödä, mistä löytää parhat shoppailupaikat jne. Mitä ikinä mieleenne tuleekaan! Siitä olisi suuri apu, sillä minun Lontoo-tietouteni on suhteellisen vajavainen.

Nyt täytyy kuitenkin lopettaa tämä haaveilu ja rueta tekemään kouluhommia, että sitten oikeasti voin tuolla reissulla rentoutua enkä vääntää jotain tekemättä jääneitä esseitä. :D Se vasta olisikin.

So all I have to do now is to wait 39 days for my trip to start. I don't now how I manage with the waiting part because I'm already so super excited that I don't know how to wait for so long! :D On the other hand a little bit over a month is really short time and probably I'll sit on a plane without me even noticing the time passing. At least I really hope so. But now, I know that there must be some readers who have visited London, it is time for you to shear some London tips for me: what places I must see, where to shopping, where to eat and whatever comes to your mind! It would be a big help for me since I don't so much about London. 

But now I have to stop this dreaming and start doing school things instead, so I can really enjoy my trip without doing some essays I didn't finish or something as boring as that. :D

16. huhtikuuta 2013

London, here I come!


Apuaa! Ei mulla muuta tällä erää, tämän asian äärellä palataan kenties huomenna. :D

12. huhtikuuta 2013

Viime viikkoa kuvien ja sepustuksen kera

On aika palata jälleen ruotuun tämän laittoman kauan kestäneen radiohiljaisuuden jälkeen. Elämä vain niin sanotusti yllätti ja olenkin juossut pää kolmantena jalkana paikasta toiseen, eikä aikaa blogille ole oikein ollut. Kerrataanpas siis, mitä tämän viimeisen kymmenen päivän aikana onkaan oikein tapahtunut. 

Kaksin aina kaunihimpi.

Joskus alkuviikosta lähdin aurinkolasien puutteessa keskustaan kiertelemään kauppoja. Nuo luistelu-postauksessa näkyneet aurinkolasit eivät siis olleet omani, vaan ne olivat eräältä ystävältäni lainassa, kunnes saisin ostettua tilalle omat. Gina tricotista löysinkin sitten täydelliset yksilöt, mutta valitseminen kahden värin väliltä oli niin vaikeaa, että mukaan lähtivät lopulta - ehkä puolen minuutin mietinnän jälkeen - molemmat. Onneksi hinta ei näissä kirpaissut (5,95e?), joten ei harmittanut ostaa noita kaksin kappalein. Ja kyllähän me kaikki tiedämme kuinka noille laseille aina tuppaa käymään, kun ne pyörivät laukun pohjalla, auton penkillä ja huoneen lattialla. 

Maistuis varmaan sullekin?

Olen tosiaan nyt kevään aikana sairastellut todella paljon noiden homeongelmien takia. Siitä syystä olenkin ollut todella paljon vain kotona, ulkona kaikesta sosiaalisesta ohjelmasta. Elämäni helpottui kuitenkin suunnattomasti, kun luentomme siirrettiin suurimmaksi osaksi toiselle kampukselle, jossa noita ongelmia ei ole. Aivan kuin olisin syntynyt uudelleen! En enää ole kuoleman väsynyt koko ajan, en ole koko ajan pahoinvoiva, pystyn hengittämään, eikä päätäni särje. Olenkin tällä viikolla ollut menossa viikon jokaikisenä päivänä ja iltana, mikä on todellakin ihme ottaen huomioon muutaman viikon takaisen tilanteen. Tämä olikin pohjustuksena sille, että viime keskiviikkona olimme soluporukallamme vastuussa nuortenillan keittiöpuolesta. Joka viikko nuortenillan jälkeen tarjolla on siis teetä, sympatiaa ja myös jotain pientä vatsan täytettä ja herkkuhampaan helpotusta. Me leivoimme siis massatuotantona muutaman tunnin aikana noin 250-300 muffinia. Yllänäkyvät yksilöt ovat niitä kauneimpia sellaisia, kaikki eivät näyttäneet ihan noin hyviltä. :D Mutta makuhan se on pääasia, eikös niin?

Torstaina päiväohjelmaani kuuluikin sitten pääasiassa kuoleman tekemistä. Jouduin aamusta piipahtamaan tuolla meidän omalla kampuksellamme juttelemassa hieman opinnoistani ja tekemässä sisäilmailmoituksen koulutuspäällikön kanssa. Tuloksena tuolla hieman reilun tunnin mittaisella visiitillä oli vuosituhannen pahin migreeni. En ole eläessäni kärsinyt niin kovasta päänsärystä. Makasin sängyssä melkein non-stoppina puoli kahdesta iltapäivällä seuraavaan aamuun johonkin puoli yhdeksään saakka. Kun hetkeksi sängystä iltasella joskus yhdeksän aikaan nousin, niin olin hämärässäkin sisällä aurinkolasit päässä, enkä pystynyt sytyttämään valoja yhtään mihinkään. Hetken yritin televisiota katsoa, mutta eihän siitä mitään tullut. Lukemistakin yritin, mutta ei se onnistunut kun en pystynyt laittamaan valoja päälle. Luovutin siis hyvin pian ja iskin takaisin vaakatasoon. Luojan kiitos rukouksiini vastattiin ja sain melko pian unta ja aamulla oloni oli jo huomattavasti parempi, vaikka järjetön päänsärky olikin saanut vatsani aivan sekaisin. Pää alkaa olla normaali vasta nyt viikon jälkeen.

Opiskelun tuoksinnassa.

Päänsärystä huolimatta aloitin perjantaina temppelillä lähetystyötä käsittelevän Kairos-kurssin. Kurssi on tosiaan kahden viikonlopun mittainen lähetysaiheinen kokonaisuus ja tarkoitus olisi palata tänään vielä toiseksi viikonlopuksi tämän kurssin pariin. Kurssi on äärimmäisen antoisa ja mielenkiintoinen, vaikka se samalla teettää myös todella paljon töitä. Ajankohtakaan ei ehkä ollut ihan paras mahdollinen, sillä tämän kevään opintojen kanssa viedään jo viimeisiä ja työtaakka on aikamoinen, mutta luotan siihen, että Jumala antaa minulle voimat tähän loppurutistukseen. Uskon myös, että vaikka viikonloppuni olen opiskellen viettänytkin tuolla kurssilla niin se silti antaa minulle enemmäin kuin mitä se ottaa. Uskon kurssin olevan merkittävässä osassa hengellisessä kasvussani. :) Hyvä puoli kurssissa on myös se, että meidät ruokitaan erittäin hyvin tuolla, joten lämpimän ruoan valmistamisesta kotona ei tarvitse huolehtia. :D Eräs kuorolaisemme on valmistanut viime viikonloppuna meille jo niin hyviä sapuskoita, että odotan jo iltaa, kun pääsee taas nauttimaan hänen keittiönsä antimista. Opiskelijan sydäntä lämmittää. :D

Kesäjuhlien vaatekriisit ratkaistu!

Perjantaista keskiviikkoon saakka vieraili ystäväni Aino Jyväskylässä. Näinkin häntä kahteen eri otteeseen ja tiistaina pyörimme kaupungilla yhdessä. Aivan täysin vahingossa löysin itselleni mekon kesän juhlia varten. Mekko on Vilasta ja korotti kukkaroa muistaakseni hippasen vajaan viidenkympin verran. Kaveriksi samasta putiikista löytyi myös korvakorut, kaulakoruahan tuo mekko ei edes kaverikseen kaipaa. :) Oli kyllä niin hyvä löyty tuo mekko, sillä nuo olivat juuri tuolloin tiistaina tulleet kauppaan ja luultavasti olisivat olleet jo loppu hyvin pian, jos en olisi omaani ehtinyt kotiuttaa. Olen niin tyytyväinen tähän ostokseen! Nyt tarvitsisi vielä jonkunnäköinen huivi/bolero/jakku virallista osuutta varten hankkia ja luultavasti haluan ostaa myös jotkut vaaleat juhlakengät, sillä minulla on pelkästään mustia varastossani. 

En ihan odottanut tällaista yleisöryntäystä.

Ollessamme Ainon kanssa kaupungilla huomasin, että Cubus oli vihdoin torstaina aukeamassa Forumille. Niinpä ajattelin, että piipahtaisin paikan päällä tuolloin kymmeneltä torstaiaamuna ja kävisin hieman tutkailemassa tarjontaa. En oikein tiedä mitä odotin, mutta en ainakaan sellaista väenpaljoutta mikä siellä oli odottelemassa ovien aukeamista jo puoli kymmeneltä, kun paikalle vahingossa eksyin. Porukkaa oli kuin pipoa ja mitä lähempänä ovien avaaminen oli, sitä lähemmäksi (teini)massat tunkivat ja ryntäys oli ihan käsittämätön, kun ne ovet lopulta aukesivat. Porukka meni aivan sekaisin. :D Meinasin jo luovuttaa ihan kokonaan ja palata paikalle toisena päivänä, mutta kerta olin jo puoli tuntia liikkeen ulkopuolella seisoskellut, niin menin sitten sisälle saakka kuitenkin. Ja kyllähän se kolmenkymmenen prosentin alennus kaikista tuotteista houkutteli.

Ja minä kun kuvittelin olevani ainut.

Vaikka loppujen lopuksi teinkin todella hyviä löytyöjä, niin en kyllä enää koskaan menee juuri auenneeseen liikkeeseen. Kaupan kiertely oli todella ahdistavaa, kun samalla rekillä oli kymmenen ihmistä ja koko ajan sait pelätä vahingossa huitaisevasi jotain kun käännyt. Meinasin jo yhdessä vaiheessa luovuttaa ihan kokonaan, mutta jälleen ajattelin, että kerta nyt tänne saakka on tultu. :D Lopulta päädyin sellaiseen suunnitelmaan, että otin kasan vaatteita, joiden kanssa lähdin suoraan kassajonoon, sillä ikä ja terveys olisi mennyt sovituskoppeihin jonottaessa. Siinä matkalla kyllä vielä muutama vaatekappale karsiutui pois ja hyvä niin. Suunnittelin kuitenkin vielä palaavani tässä joku päivä takaisin liikkeeseen, sillä muutama niistä kauppaan jääneistä vaatekappaleista jäi hieman kaivelemaan ja niitä pitäisi päästä sovittamaan. :)

Kukapa nyt maailman pehmeintä velour-asua voisi vastustaa?

Lopulta kassalle saakka päätyivät yllä näkyvä kotiasu, bikinit, rintaliivit ja niihin sopivat alushousut, sellainen bandeau-mallinen pitsihässäkkä, mikä sopii läpinäkyvien paitojen alle, sekä selästä avonainen toppi. Kaikki vaatteet tosiaan lähtivät mukaan sovittamatta, mikä on minulle aivan ennenkuulumatonta. Yleensä minulle ainakin nimittäin käy niin, että menen sovituskoppiin valtavan vaatekasan kanssa ja sovituksen jälkeen pinkasta karsiutuukin 3/4 pois, koska väri ei ole kiva, malli ei ole kiva, vaate ei vain näytä yhtä kivalta päälle kuin mitä se ajatuksissa näyttää tai jotain muuta. Varsinkin alusvaatteita on vähän hankala ostaa sovittamatta. Ja minähän en muistanut muuta kuin vasta kotona, että niillä alusvaatteilla ja uima-asuilla ei ole palautus- eikä vaihto-oikeutta.. :D Hyvä minä. No onneksi ne bikinit olivat aivan täydelliset (mitä nyt yläosan kiinnitysmekanismi oli vähän hassu)! Rintaliivit olisivat saaneet olla ympärysmitaltaan hieman isommat, mutta ne onneksi venyvät ja sama juttu tuon bandeau-hässäkän kanssa. Varsin tyytyväinen olen. :) Onneksi jätin pois toinen parin bikineitä, mitkä meinasin ostaa vain sovitusmielessä. Koska ei minulla tarkoitusta kahtia pareja ollut ostaa, mutta aioin koittaa niitä toisiakin ja palauttaa sitten toiset. Onneksi ne jäivät kauppaan. Tosiaan ainut ostos mihin en ollut tyytyväinen, oli tuo toppi, jonka haluan joko vaihtaa toisen väriseksi tai palauttaa. Melko hyvin siis onnistuttu sokkoshoppailussa mielestäni. :D

Nyt kuitenkin on aika kiirehtää, sillä olen menossa käymään terveydenhoitajan luona. Olen ilmeisesti haudannut maan alle yhden reseptini, joten minun täytyy käydä hommaamassa tilalle uusi. :D Tällä kertaa saan onneksi e-reseptin, jota en voi hukata. Sen jälkeen ajattelin käydä täydentämässä vähän jääkaappia, tehdä tuon Kairos-kurssin tehtäviä ja kuudeksi sitten palata itse sinne kurssille. Odotan iltaa jo! :) Hyvää viikonloppua kaikille!

1. huhtikuuta 2013

Vanhanajan rahkapullaset

Minä olen nyt viimeisen viikon aika leiponut ja kokannut kyllä oikein urakalla! Tai no minun mittakaavani mukaan urakalla. :D Alkuviikosta tein äärimmäisen maukkaita jauhelihapihvejä, joita täytyy kyllä tehdä ensitilassa pakasteeseen lisää, sekä pannukakkua, kun luulin maidon menevän vanhaksi kun olin vielä Vimpeliin lähdössä ennen keskiviikkoa. Myöhemmin viikolla sitten tein sitä blogissakin näkynyttä kana-riisi-wokkihässäkkää, joka oli myös erittäin onnistunutta ja jota olenkin nyt mussuttanut noiden jauhelihapihvien kanssa (kunnon A-luokan lihansyöjä :D). Eilen sitten tartuin jälleen toimeen ja uunista pullahtivat ulos elämäni ensimmäiset rahkapullat. Ja täytyy näistäkin sanoa, että lopputulos oli kyllä äärimmäisen herkullinen. Joko niitä aviomiesehdokkaita alkaisi sadella? Tekovaiheen kuvia ei tällä hetkellä ole ihan vain siitä syystä, että en muistanut ottaa kuvia valmistuksesta ollenkaan. Vanhanajan rahkapullasiin tarvitset:

2,5 dl maitoa
25 g hiivaa 
0,5 tl suolaa
100 g pehmeää voita
1 kananmuna
1 dl sokeria
1 tl kardemummaa
5-7 dl jauhoja

250 g (1prk) maitorahkaa
1/3 dl kuohukermaa
1 kananmuna
3/4 dl sokeria
1 rkl sitruunamehua


Aloita taikinan valmistaminen liuottamalla hiiva kädenlämpöiseen maitoon ja lisää mukaan suola. Lisää noin puolet jauhoista, sekoita, ja jätä tekeytymään noin puoleksi tunniksi. Tämän jälkeen riko taikinan alkuun kananmuna, sokeri ja kardemumma. Lisää joukkoon loput jauhoista sekä pehmeä voi hyvin vatkaten. Peitä liinalla ja anna kohota.

Tee taikinasta pikkupullia ja paina niihin kolo, johon rahkaseos laitetaan. Tämän kohdan toteutukseen voi käyttää loputtomasti mielikuvitusta, mutta itse koin käteväksi sellaisen pienen pyöreäpohjaisen ruokasooda -purkin. Koska taikina tuppaa olemaan sitkoista ja painumaan kasaan niin reikiä kannattaa painella useampaan kertaan halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.

Valmista rahkatäyte sekoittamalla ensin sekaisin maitorahka ja kuohukerma. Lisää sitten joukkoon kananmuna, sokeri ja sitruunamehu ja sekoita hieman lisää. Voitele pullaset kananmunalla, jonka jälkeen lusikoi kuoppa täyteen rahkaseosta. Laita pullaset 250 asteiseen uuniin 8-10 minuutin ajaksi, kunnes pullaset ovat kauniin ruskettuneita reunoiltaan.


Useista sukulaisistaan poiketen, en usko näiden pullasten maistuvan parhailta uunituoreina. Tosin en voi olla aivan varma, mutta uskoisin näin, koska uunikuuma rahkasisällys saattaa kärventää kurkun. Suosittelen nauttimaan siis jäähtymisen jälkeen (jos siihen saakka malttaa odottaa) maidon, kahvin, tai vaikkapa kuuman kaakaon kanssa. Tai kuten minun tapauksessani tuhoa kolme pullaa ilman kurkunkostuketta alta aikayksikön, koska ne ovat niin mielettömän hyviä. Tosin, mikäpä sokeria ja rasvaa sisältävä nyt pahaa olisikaan?

Ps. Hyvää aprillipäivää! Onko teitä vedetty nenästä? :D