31. tammikuuta 2011

Thirteen more days left...

... and there is twelve too many. Kiinnostus koulua kohtaan on juurikin jotain tätä luokkaa tällä hetkellä. Tiedän, että olen jauhanut koulusta 24/7, mutta se nyt on tällä hetkellä ainut asia mitä edes ajattelen. Läksyille en ole antanut paljonkaan ajatuksia vaan sille, että milloin tämä sheisse vihdoinkin loppuu. Ja siihen on tosiaankin ne 13 päivää penkkarit mukaanlukien.

Penkkareista. Puvuista muodostui sitten lopulta totaalinen katastrofi. E:n pukua ei koskaan ilmaantunut nettikauppaan ja lopulta kävi niinkin onnellisesti, että myös minun pukuni loppui kokonaan. E tilasi ensimmäisenä vaihtoehtonamme olleen puvun täältä Suomesta ja minä kyselin eräästä toisesta puvusta täältä Suomesta. Se oli muihin vaihtoehtoihin verrattuna jopa ihan siedettävän näköinen, vaikka väri olikin tipunkeltainen. Totta kai sieltä tuli sähköpostia, jossa kerrottiin pukua olevan enää vain koossa 38 ja 42. Minulla ei enää vain kerta kaikkiaan riitä aika saada puku pienennettyä minulle sopivaksi. Noh, sitten kyselin eräästä toisesta, hyvin tummanpuhuvasta puvusta. Ei varmaan tarvinne mainita, että se 38 oli jälleen ainut koko. Tässä vaiheessa ajattelin jo olevani alasti, kun pukua ei vain yksinkertaisesti löydy. Tilasin kuitenkin erään puvun. Hienointa tässä on se, että se _todella_ hieno puku englannista olisi postikuluineen päivineen maksanut kymmenen euroa vähemmän kuin tämä ruma puku Suomesta. Pistää vihaksi nyt niin paljon, ettei paljon osaa sanoin kuvailla.

Eilinen meni siis tosiaan kokoustaessa ja bänditreeneissä. Tässä nyt kuitenkin muutama kuva eiliseltä, jotka eivät millään tavalla liity kahteen edellä mainittuun aktiviteettiin. Hienosti hoidettu taas tämäkin homma. :D



Mulla oli eilen aavistuksen likaiset hiukset, mutten jaksanut laiskuuksissani suihkuunkaan mennä. Ratkaisu: nuttura. Näitä vääntelen aina kun en jaksa tukkaa mitenkään muutenkaan laittaa. Äärettömän helppo ja mielestäni kiva kampaus oikeastaan minkälaisen asun kanssa tahansa. 


Ja samalla katsoin muumijaksoa, jota en ole nähnyt ehkä pieneen ikuisuuteen. Kuva näkyy muuten olevan kivasti väärinpäin, mutta en millään jaksa muokata sitä enää. Koittakaa taittaa niskat jos haluatte nähdä kuvan oikeasta kulmasta. :) Siinä se mennyt viikonloppu jälleen. Sori kirjoitusvirheistä (jos niitä on), en millään jaksa oikolukea tätä enää. 

24. tammikuuta 2011

Day 13 – This week

Maailman suloisin kummityttö ♥

Minä aion vielä jossain vaiheessa saattaa tämän haasteen kunnialliseseti loppuun, joten päätin tänään jatkaa urakkaani. Luodaan lyhyt katsaus tähän jo alkaneeseen, mutta osakseen vielä tulevaan viikkoon. Normaaliahan arkea tämä suurimmaksi osaksi on, eikä mitään maata mullistavaa ole tapahtumassa.

Maanantaina eli tänään olen ollut koulussa. Tuli varmasti yllätyksenä kaikille. Matematiikka tuottaa minulle harmaita hiuksia, sillä en viikonlopun aikana ehtinyt, enkä lopulta enää jaksanut tehdä läksyjä. Tervetuloa vain kirjoitukset. Olen varmaan täälläkin jo ilmaissut suunnatonta helpotustani siitä, että onneks lakkini ei ole kiinni tuosta matikasta. Voisi nimittäin ihan hyvin jäädä lakki tulematta. :D

Tiistaina on jälleen se ihana päivä, kun joudun mennä kylälle aamulla kahdeksaksi, vaikka koulu alkaa vasta 12.40 iltapäivän puolella. Tässä juuri kalastelen tietoja, että voisinko mennä pitämään kummitytölleni seuraa siksi aikaa ja vierailla samalla serkkujeni luona. Koulua on sitten neljään saakka ja illan pitäisi kulua matematiikan läksyjen parissa, mutta luultavasti teen jotain aivan muuta.

Keskiviikkona odotamme ystäväni kanssa jännityksellä, että saammeko penkkaripukumme tilattua. E:n pukua ei ole ollut varastossa ja sen pitäisi tulla keskiviikkoon mennessä. Toivottavasti vielä toimituskin olisi nopea sillä minun pukuni joutaa vielä todennäköisesti pienennykseen. Hieman jännittää, että kuinka tämän kanssa oikein käy. Pidetään peukut pystyssä.

Torstai ei mitään kummoisempia velvollisuuksia sisällä läksyjentekoa lukuunottamatta. Onneksi koulu loppuu 18 päivän päästä!!! Penkkaripäivä mukaanluettuna. :) Olen niiin iloinen!

Perjantaina on viimeinen palautuspäivä erään pro collega -hakemuksen. Saatan siitä myöhemmin vielä mainita, jos siitä jotain poikii. Matikan kokeen sisältää myös tämä päivä. Hyvästi tulevaisuus. Opettajamme varmaan piirtää ristinmerkkiä sen jälkeen, kun on tarkastanut kokeeni. Hänen mielestään matematiikan tulisi olla henki ja elämä ja minä olen täysi luuseri. :D

Lauantai ei mitään. Ehkä nuortenilta.

Sunnuntai valtuuston siunauskirkko, valtuuston kokous ja bändiharkat.

Kiitos! 

23. tammikuuta 2011

My room

Lupasin tosiaan eilen tämän esittelyn huoneestani ja innoissani sitten räpsinkin kuvia jo eilen ja olen vain ajastanut tämän postauksen tälle päivälle. Tänään olen siis kummityttöni kastajaisissa, enkä ole kotona luultavasti oikeastaan koko päivänä. 


Meillä on siis tämmöinen suhteellisen normaali punainen, kaksikerroksinen omakotitalo. Talo on melko vanha ja oma huoneeni on yläkerran ainut remontoitu huone. Huone remontoitiin minun ollessa kenties kymmenen vanha (en enää muista) ja sitä ennen täällä oli ruskeat kukalliset tapetit ja vihreä repaleinen muovimatto.  Huoneellani on korkeutta semmoiset rapeat 180 senttimetriä, joten voitte kuvitella kuinka pieneksi ne ruskeat tapetit tekivät huoneen. 


Tässä siis datausnurkkaukseni. Huomatkaa erittäin ehjä penkkini. Tuolla yläreunassa roikkuu muutama puska ruusuja. Olen kuivattanut osan rippilahjaksi saamistani ruusuista, yksi vanhojentanssiruusu siellä on myös ja nyt kuivatin myös sen puskan, minkä sain osana sitä vuoden nuori toimija -palkintoa. Koulupöytäni on äidin vanha varmaankin joltain 70- 80-luvulta. Muuten ihan hyvässä kunnossa, mutta minua vähän ärsyttää nuo laatikoiden liimajäljet, koska pöytä oli aivan täynnä tarroja, jotka sitten irrotin. :D


 Melkeinpä puolet minun huoneeni pinta-alasta vie sänky. Haluaisin uuden päiväpeiton ja kaikkea tuohon, mutta olen nyt päättänyt tyytyä tuohon ja alkaa sisustamaan sitten omaa kämppää kunhan sellaiseen pääsen. Säilytystila sängyn alla on myös käytetty tarkkaan hyödyksi, sillä kaappitilani huoneessa on miltei olematon. Voin jo kuvitella kuinka minulla on isot lattiasta kattoon vaatekaapit ja hyllytilaa vaikka millä mitalla sitten siellä jossain muualla. :D Tänne edes mahdu mitään kaappeja kun kaikki ovat liian korkeita..



Olin vielä joitakin vuosia sitten aivan suunnaton Harry Potter -fani ja siksi huonettani koristavat myös seuraavanlaiset kuvat. Kyllähän minä edelleenkin sarjasta pidän, mutta en niin paljon, että jaksaisin enää fanipostia kirjoittaa. :D

Siinä se, pieni linnani. Pidän huonettani kodikkaana ja viihdynkin täällä paljon. :)

22. tammikuuta 2011

I wanna know what love is

170573904606241232_iccx2lp6_f_large

Minusta ei ole kuulunut koko viikolla mitään ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että tällä viikolla ei ole tapahtunut mitään kertomisen arvoista (ellette sitten halua joka päivä kuulla juttuja siitä mitä koulujuttuja tällä hetkellä teen, paljonko olemme saaneet matematiikasta läksyä ja monesko esseenkirjoitus on menossa). Niin minä vähän arvelinkin.

Olin eilen koko päivän koulun lopun jälkeen aina myöhään iltaan saakka serkkuni luona. Siis sen serkun jonka lapselle minusta tulee kummi huomenna, kun tyttö kastetaan. Toisen, nuoremman serkun kanssa siivoilimme hieman ja pidimme seuraa pikkuprinsessan vanhemmille sisaruksille (4v ja 5v). Istuin näiden tyttöjen kanssa keittiön pöydän ääressä värittämässä kun vanhempi pyysi äitiään luokseen ja kuiskasi tämän korvaan jotain. Tähän äiti tuumasi, että tuollaiset asiat pitää sanoa ääneen niille kenelle ne on tarkoitettu. Arvelin sen liittyvän jollain tavalla minuun ja sanoin tytölle, että kuiskaa minullekin. Tyttö kumartui puoleeni ja kuiskasi korvaani hiljaa: "Minä pidän sinusta." Se oli niin kauniisti sanottu, että aivan kyyneleitä pidättelin, etten olisi alkanut itkemään. ♥

Ilta suorastaan lensi ja minulla oli todella mukavaa näiden pikkuisten kanssa. Serkkuni vaimo sanoikin jossain vaiheessa iltaa, että sinussa on aivan M:n (jälleen yksi serkku :D) vikaa. Hänestäkin on kuulema aina huomannut, että hän viihtyy tavattoman hyvin lasten kanssa. Hän sanoi myös, että lapset kyllä huomaavat milloin joku vain on heidän kanssaan pakosta ja milloin joku oikeasti haluaa olla heidän kanssaan. Illalla luin vanhemmille tytöille vielä iltasadun ja peittelin heidät vuoteeseen. Lähtiessäni huoneesta molemmat sanoivat: "Hyvää yötä Jenna-rakas." Saatoin melkein tuntea sydämeni sulavan. ♥ Onneksi näen heidät jälleen huomenna. 

168262_304274349661963_1444393744_n_large

Tämän päivän ohjelmaan tähän mennessä on kuulunut oikeastaan vain siivousta. Siivosin huoneeni viimeksi ennen joulua, joten oli aikakin vetää ne pölypallerot huoneeni nurkista. Kylläpäs sitä taas tuoksuukin raikkaalta. :) Voisin itse asiassa nappaista muutaman kuvan huoneestani ja tehdä siitä postauksen vaikka huomenna (älkää kuitenkaan suuttuko, jos en huomenna ehdi kirjoittamaan :D).

Viideltä lähdemme tänään Alajärvelle nuorteniltaan. Olen musiikkivastuussa siellä ja muutaman ystäväni kanssa olemme siellä sitten soittamassa. Odotan mukavaa iltaa. :) Hyvää lauantain jatkoa teille kaikille!

14. tammikuuta 2011

Future is there for us

Olen näemmä unohtanut kirjoittamisen kokonaan. Eilen minulla oli paljonkin asiaa, mutta kuitenkin kun painoin "uusi teksti" -namiskaa ja asetin sormet näppäimille, ei mitään tekstiä syntynytkään. Nyt on hieman sama fiilis, mutta aion silti kertoa mitä kivaa minulle tapahtui eilen. :)


Tumblr_m40d1ygtz41qakpeto1_500_large


En muista olenko maininnut siitä, että 3 tammikuuta alkoi haku englanninkielisiin koulutusohjelmiin. Kävin eilen juttelemassa opon kanssa ja keskustelimme jatko-opinnoistani, lähinnä tämän meneillään olevan haun osalta. Meidän opo on oikeasti aivan mahtava! Sama kuinka epävarmana ja sekaisin asioista menet hänen luokseen, hänellä tuntuu aina olevan vastaus kaikkeen. Ja vaikkei hän tulevaisuuden suhteen päätöksiä puolestasi teekkään, hän osaa sanoa oikeat asiat ja kysyä oikeat kysymykset, jotka selkeyttävät omia ajatuksiasi. En tiedä kuinka selviäisin kouluihin hakemisesta ilman häntä! ♥

Juttutuokiomme jälkeen lähdin käymään tuttavieni luona ja sinnehän ne haku"paperit" lähti. Ykkösvaihtoehtona minulla on Degree Programme in Nursing Jyväskylän ammattikorkeassa ja toisena vaihtoehtona sama koulutusohjelma Tampereella. Kolmanneksi tuli niin sanottu villi korttini: Degree Programme in Tourism ja kohteena Tampere. Nyt ei auta muuta kuin odottaa pääsykoekutsua, jännää. :)

Toinen ilonaihe tuli vastaan kotona. Olin facebookkaamassa, kun serkkuni vaimo tuli puhumaan minulle naamakirjan chatissa. He olivat serkkuni kanssa jutelleet ja ajatelleet pyytää minua kummiksi heidän kohta puolentoistakuukauden ikäiselle tytölleen. ♥ Olen ripillepääsystäni lähtien (siitä on nyt... 3½ vuotta) odottanut, että pääsisin kummiksi jollekin ja nyt se tapahtui. :) Olin uutisista ihan suunnattoman iloinen ja kyynel silmässä vastasin hänelle, että se olisi aivan mahtavaa. Nyt ei muuta kuin ensimmäistä lahjaa kummitytölleni etsimään, prinsessa nimittäin kastetaan jo ensi viikolla. :)

11. tammikuuta 2011

Satumainen smaragdi


 Tänään siis menin tosiaan kahdeksaksi jo kouluun, vaikka käytännössä minun tarvitsisi olla koulussa vasta vähän jälkeen puoli yhden. Ensimmäisen tunnin juttelin erään ystäväni kanssa lukiolaisten tiloissa. Hänellä alkoi koulu vasta kymmenen jälkeen, mutta Vimpelin surkeat liikenneyhteydet pakottivat myös hänet tulemaan kouluun taksilla aamulla. Tunnin jälkeen aloin torkahdella yhdelle tilojen sohvista päälläni ulkotakki ja jaloissa lapaset. Kun ystäväni lähti tunnille, nukahdin minä täydellisen autuaasti ja nukuinkin melkein tunnin. Keväässä on parasta se, että jatkajat ovat niin kiireisiä koulunsa kanssa, ettei niitä näkynyt alakerrassa ainuttakaan. :D 


Torkkujeni jälkeen menin atk-luokkaan ja päätin lukea hieman biologiaa. Tänään viihdyin koulussa oikein hyvin raidallisen Marimekko -paitani kanssa. Hieman myöhemmin muutama muu opiskelija tuli luokkaan, enkä enää pystynyt keskittymään lukemiseen, joten lähdin ylös etsimään ystäviäni ja odottelemaan lakinsovitus -esittelyn alkua (jota ei sitten koskaan ollutkaan, ketään esittelijää ei ilmaantunut.


Tällä hetkellä luen Walter Lordin kirjoittamaa dokumentaalista kirjaa nimeltään Titanicin kohtalonyö. Kirja on koottu Lordin keräämästä aineistosta, jonka kokoamisen hän aloitti jo kymmenvuotiaana. Kirja on jo melko vanha (riippuu tietenkin miten kukakin määrittelee sanan vanha), alkuperäisteos on vuodelta 1955, mutta kirja on kyllä mielenkiintoinen. 

Tästä sekametelisopasta siirryn nyt jatkamaan muumien katselua (siitä otsikko). Heihei!

10. tammikuuta 2011

Just A Dream


Vähän näyttäisi siltä, että sosiaalinen elämä on ohi tämän jakson ajaksi. Monella muulla on varmasti täydempikin jakso, mutta nämä teettävät tekemistä aivan kylliksi. Vielä kun on kirjoituksia neljä kappaletta pian edessä niin soppa on valmis. :) Mutta olen päättänyt ahertaa tämän jakson kaikella energialla, jolla kykenen. Kova työ palkitaan sitten kesäkuun neljäntenä. :)



Koulun jälkeen ahersin suunnilleen kaksi tuntia matematiikan läksyjen parissa. Kyllähän siinä aikaa meni, mutta sain minä sitten kaikki läksyt tehtyäkin. :) Meneillään on kertauskurssi ja siitä tulee melko paljon läksyjä. Onnistumisen ilo matematiikassa on kuitenkin suurempi kuin missään muussa aineessa koskaan. Olen siis ylpeä tästä suorituksesta. Pääsin myös viimein hieman kirjoitusten makuun, sillä luin jopa kappaleen biologiaa tänään! Olen leponi tälle illalle ansainnut. :)

Huomisaamu on hieman ikävä, sillä koulu minulla alkaa varsinaisesti vasta 12.40, mutta minun on pakko mennä koululle taksilla kahdeksaksi. :/ Ei ole hääviä, mutta eipä ole muutakaan kyytiä. Ajattelin kuitenkin käyttää ajan hyödyksi laskemalla matematiikka (aika tehokkaasti skippasin parikymmentä tehtävää lomalla), lukemalla biologiaa ja sähköpostittelemalla Englantiin. Olemme kaverimme kanssa tilaamassa penkkariasuja ja nyt pitäisi saada selville muutamia seikkoja postituksesta ja kuluista, joista emme nettisivuilla selvää saaneet. :)

Erityinen ilonaihe tänään oli erään ystäväni läpäisty ruotsinkurssi. Preppasin tätä toivonsa menettänyttä ennen joulua, sillä hänellä oli jo takanaan kaksi hylättyä ruotsin kurssia ja kolmas kovaa kyytiä tulossa. Opiskelimme ehkä tunnin tai korkeintaan kaksi ja hän sai tulokset kokeestaan vasta tänään. Olimme kirjoittamassa nimiämme ylös välipalalistaan kun tämä vuoden nuorempi ystäväni meni opettajanhuoneeseen muutaman kaverinsa kanssa koetta pyytämään. Hetken kuluttua hän tulee itkien luokseni, halaa minua ja sanoo päässeensä kokeesta läpi. Tuo hetki oli oikeasti melko unohtumaton. ♥ Ystäväni oli valtavan onnessaan läpäisseensä kurssin ja minä olin vähintään yhtä iloinen hänen puolestaan. :) Tuon hetken takia kannatti avata ne ruotsinkirjat, vaikka koville se ottikin.

Alla mahtava video kahdelta "youtube-muusikolta" (hieno termi). :D Kyseessä Nellyn säveltämä biisi nimeltään Just A Dream Christina Grimmien ja Sam Tsuin tulkitsemana.


Mahtavaa maanantai-illan jatkoa kaikille!

Ps. Ai niin, melkein unohdin! Meillä on huomenna koulussa ruokailun jälkeen ylioppilaslakin sovitus. :D Joku yritys tulee esittelemään meille näitä kesälippiksiä ja saamme nähtävästi sovittaakin niitä. Heh, en ole ennen kuullutkaan vastaavasta. Mutta mikäs siinä, yksi englannintunti vähemmän. ;)

8. tammikuuta 2011

Neulomuksia


Viimeisen vuorokauden olen viettänyt näiden kanssa...




...ja olen saanut aikaan tällaista.

Kivasti huonoja kuvia taas, mutta koittakkee kestää. Tämän illan jatkosuunnitelmat ovat Alajärvellä uuden nuortentilan avajaisissa. Eiköhän sen jälkeen päästä jälleen taas leventämään vyötäröä jollain namusalla ruoalla. Palataan astialle myöhemmin!

6. tammikuuta 2011

Rahan ääni

Tänään on ollut taas harvinaisen turha päivä. Ystäväni lähtivät tänään Espooseen ja minunkin oli tarkoitus alunperin lähteä sinne. Velvollisuudentunto pakotti minut kuitenkin jäämään kotiin, sillä kirjoituksiin olisi kerta kaikkiaan nyt luettava. Kuten arvata saattaa lukemisesta ei ole vieläkään tullut mitään, joten nyt vähän harmittaa, että jätin lähtemättä. Jospa nyt saisin loppuviikon aikana edes ensimmäisen kurssin loppuu, ettei tarvitsisi tuntea näin kamalaa syyllisyydentuntoa äärettömästä laiskuudesta. :D Matikantehtäviäkin olisi vielä muutama kymmenen maanantaita varten.


Etten olisi aivan mökkihöperöitynyt, lähdin kävelemään kirpsakkaan pakkasilmaan. Vaikka asteita nyt ei niin valtavasti ollutkaan, niin tuuli teki ilmasta melko jäätävän. Koitin kuvailla hieman läheisellä kalasatamalla yökuvauksella ja kyllähän sillä muutaman ihan hyvänkin kuvan sain napattua. Negatiivinen seikka oli sitten se, että niiden muutaman hyvän kuvan jälkeen kamerani jäätyi totaalisesti, löi luukut kiinni ja valitti patterien loppumista. On suositeltavaa käyttää tehokkaita paristoja. Oh, really??



Eihän siellä pihalla kauaa tarennut, joten ilman etukäteistä varoitusta menin sukulaisteni luokse hakemaan serkustani seuraa. Päätimme pelata klassista Monopolya vähän vähemmän klassisempana versiona. En pidä liiemmin tästä normaalista Monopolysta, mutta pankkikortin kanssa peli on huomattavasti mielenkiintoisempi. Matsimme venyi venymistään molempien korttien katteen kasvaessa, sillä molemmilla ei ollut vielä pystyssä yhtään pytinkiä. 


Jossain vaiheessa peliä korttini saldo näytti 30 miljoonaa ja päätin sitten aloittaa hotellien massatuotannon omille plantaaseilleni. Serkkuni kohtalon sinetöi kuvassa näkyvä kuolemankulma, johon olin istuttanut muutaman hotellin hänelle ansaksi. Kyllähän se peli sitten lopulta päättyikin, minun voittooni. Tietenkin. ;) Rahan ääni.


Samalla ovenavauksella kanssani sukulaisteni luota lähti heidän kissansa, Mirkku. Kissa sattui sattumalta samoihin raameihin tuon kauniin lyhdyn kanssa, jota kuvailin. Yritin ikuistaa kissan uudemmankin kerran, mutta sille tulikin kiire hiirijahtiin ja kuvat jäivät napsimatta. Tosin ei kameran patteritkaan olisi enää kauan kestäneet, joten suuntasin kotiin muihin hommiin.

Olen tänään viisastunut jo melko paljonkin, mutta haluaisin vielä tietää, että kuinka saan tuon bannerin yhtä leveäksi kuin blogipohja? Kuvat ovat nyt suuremmat kuin ennen. En tajua miksi olen tihrustanut niitä pieniä, kun nämä suuremmat ovat paljon selkeämpiä ja parempia. Huh, tänään olenkin uurastanut blogin kimpussa oikein urakalla. 

5. tammikuuta 2011

Bittiavaruus näytti kyntensä jälleen

Kirjoitin tässä äsken postauksen viimeyön toilailuistani (en ole tehnyt mitään typerää, tai ainakaan mitä luulette :D), mutta yhtä kuvaa lisätessäni koko teksti deletoitui aivan yhtäkkiä ja blogger tietenkin tallensi luonnoksen sillä siunaaman sekunnilla, kun koko teksti on kadonnut sinne kuuluisaan bittiavaruuteen. Kuulette kenties tarinani sitten päivemmällä, en millään jaksa kirjoittaa sitä enää uudelleen..

Tässä teille iltanne ratoksi Palefafen kappale Helsinki Shangri-La. Loistava kappale!



Ps. Palataan sen haasteen pariin vielä. En taida koskaan saada sitä päätökseen. :D

3. tammikuuta 2011

Lupaukset uudelle vuodelle


Ennen vuoden vaihtumista pohdin uudenvuodenlupauksia. Hyvin useinhan ne ovat vain päähänpistoja keksiä väkisin jotain, mitä haluaisi petrata seuraavana vuonna, mutta todellisuudessa mitään muutosta ei koskaan tapahdu. Olen itsekin tehnyt lupauksia melkein joka vuoden päätteeksi, hyvin usein tuloksetta. Minä olen melkein joka vuodenvaihteessa päättänyt aloittaa vuoden kestävän karkkilakon. Joillakin se toimisi, minulla ei. Puoli vuotta taitaa olla suunnilleen pisin aika, jonka olen lakkoillut. Olen tehnyt myös henkilökohtaisia päätöksiä, jotka eivät ole myöskään pitäneet. Sen takia mietin, että jos jättäisin lupaukset kokonaan tekemättä. Lopulta päädyin kuitenkin listaamaan ylös muutamia asioita, joita haluaisin tämän vuoden aikana toteuttaa.


Vuonna 2011 minä aion:

♥ rajoittaa suklaansyöntiäni
♥ lukea enemmän Raamattua
♥ käydä enemmän seurakunnassa
♥ suorittaa loppurutistuksen lukiossa ja saada ylioppilaslakin
♥ valmistautua pääsykokeisiin parhaimman kykyni mukaan
♥ toivottavasti vastaanottaa opiskelupaikan
♥ toteuttaa unelmia
♥ pitää hauskaa

Ps. Mistä ihmeen syystä tuo riviväli on yhtäkkiä heittänyt totaalisesti häränpyllyä?  Ärsyttää.
Pps. Pääsin viimeinkin eroon niistä punaisella sahalaitaviivalla alleviivatuista sanoista, koska tajusin, että tämän selaimen asetuksissa lukee, että oikeinkirjoitus tarkistetaan kaikista kirjoitetuista teksteistä. Ja kirjoituskieli englanti. Jees vähän mä oon fiksu!

My new year



Uusi vuosi olisi sitten vihdoinkin vaihdettu. Tai vaihtunut. Vuodenvaihde on yleensä ollut melko tylsä, eikä tämänkertainenkaan juuri tuonut perinteeseen muutoksia. Oma aattoni oli jonkinlaista maaseutumatkailua, sillä loppujen lopuksi uutta vuotta tuli vietettyä kolmessa eri kunnassa. Ilta aloitettiin ajamalla kuuden jälkeen Veteliin, jossa kävimme istumassa pienen puolituntisen, jonka jälkeen ajelimme Halsualle. Siellä kahvipöydän ja parin tunnin jutusteluiden kautta päädyimme takaisin kotikuntaamme ja toisen kahvipöydän ääreen. Loppuilta kuluikin takan edessä maatessa jutellessa kaikenlaista. Pojat kävivät saunassa ja toivat mukanaan saunassa paistuneita makkaroita ja talon emäntä (järkyttyisi varmaan tästä ilmauksesta :D) oli vielä valmistanut mitä loistavampaa salaattia, jota minä söin useamman lautasellisen verran loppuillan aikana. :p


Kaiken kaikkiaan olisi se vuodenvaihde tylsempikin voinut olla. :)


Tänään joudun vihdoin antamaan periksi ja avata biologian kirjat..